12 m/s (Luode)
Vuodet Kokkolan Sataman palveluksessa ovat opettaneet talouspäällikkö Vuokko Kalliokoskelle, että tavoitteet kannattaa asettaa korkealle. Kun työhönsä sitoutuneet ihmiset tekevät töitä pitkäjänteisesti, tavoitteilla on monesti tapana toteutua, ja jopa ylittyä.
Vuokko Kalliokoski on ollut nykyisen työnantajansa leivissä käytännössä koko tähänastisen, 34 vuotta kestäneen, työuransa. Hän on nähnyt aitiopaikalta ja myös omalla työpanoksellaan vaikuttanut Kokkolan sataman huikeaan kasvuun.
– Muistan hyvin, kuinka satamajohtajana vuoden 1987 lopulla aloittanut Eero Mäki visioi, että joku päivä meidän tavaraliikenteen määrä on 7 miljoonaa tonnia. Tämä tapahtui aikana, jolloin sataman tavaraliikenne oli nippa nappa 2 miljoonaa tonnia, ja pidinkin Mäen ajatuksia aika utopistisina. No, tähän päivään mennessä tavaraliikenne on ollut enimmillään jopa yli 8 miljoonaa tonnia, ja nyt uskallan sanoa, että 10 miljoonaa tonniakin on täysin mahdollista.
Kalliokosken mukaan kasvua selittävät niin tulevaisuuteen katsovat viisaat satamajohtajat kuin Sataman luottamushenkilöt sekä kaupunkikonserni omistajana. Kaikki keskeiset tahot ovat jakaneet yhteisen näkemyksen pitkäjänteisestä kehittämisestä ja siihen liittyvistä investoinneista.
Sataman palveluksessa Vuokko Kalliokoski aloitti saman vuoden keväällä, kun Eero Mäki tuli taloon. Elettiin aikaa, jolloin kokkolalaiset pääsivät vielä kulkemaan varsin vapaasti satama-alueelle. Sinne autoilivat keväisenä sunnuntai-iltana myös Kalliokoski ja hänen tuleva aviomiehensä.
– Opiskelin Kokkolan kauppaopistossa ja päätimme ajella satamaan, koska silloin alueen ympärillä ei ollut aitoja eikä portteja. Satamassa kuitenkin näimme kylttejä, joissa kiellettiin asiaton oleskelu satama-alueella sakon uhalla. Sanoinkin miehelleni, että nyt äkkiä pois. Olin jälkeenpäin vähän huolestunut tapahtuneesta, koska olin maalaistyttö kaupungissa, ja minut oli kotona opetettu noudattamaan lakia.
Kuinka ollakaan, muutama päivä myöhemmin Kalliokoski sai kotiinsa ruskean kirjekuoren, jonka päällä oli teksti ”Kokkolan satamakonttori”. Kirjeen sisältö kuitenkin yllätti iloisesti. Sakon sijasta Posti toi kutsun työpaikkahaastatteluun satamakonttorille.
– Opintojen päättymisen aikoihin olin hakenut töihin Kokkolan kaupungille, ja kirjeessä minua ohjeistettiin soittamaan satamakapteeni Hans Biskopille. Taskut täynnä kolikoita lähdin heti puhelinkopille, ja Biskop pyysi käymään seuraavana päivänä. Sydän pamppaillen saavuin työhaastatteluun, jonka päätteeksi Biskop totesi, että tule huomenna töihin. Eli työurani Kokkolan satamassa alkoi tarkalleen 11. kesäkuuta 34 vuotta sitten, Kalliokoski kertaa hymyillen päätymistään nykyiseen työpaikkaansa.
Alun perin kyse oli kesälomansijaisuudesta. Silloinen kanslisti oli työssään tarkka, ja Kalliokoski sai häneltä hyvän perehdytyksen toimistovirkailijan tehtäviin. Työt jatkuivat talven yli, toisenkin kesän, ja vielä uuden vähän pidemmän määräaikaisuuden, kunnes työpaikka vakinaistettiin. Myöhemmin toimistovirkailijan tehtävänimike muuttui kanslistiksi, sen jälkeen toimistonhoitajaksi ja 2000-luvun alussa taloussihteeriksi. Talouspäällikkönä Kalliokoski on toiminut vuodesta 2006. Hän kuuluu myös Kokkolan Satama Oy:n johtoryhmään sekä toimii yhtiön hallituksessa asiantuntijajäsenenä ja toimitusjohtajan sijaisena.
Työ on opettanut tekijäänsä Kalliokosken kohdalla alusta pitäen. Eero Mäki oli työssään tunnetusti taitava kynän käyttäjä, joka osasi muotoilla sanottavansa erilaisissa asiakirjoissa.
– Tuolloin teksti kirjoitettiin ensin lyijykynällä konseptipaperille, josta minä kirjoitin tekstin puhtaaksi. Mikä olisi voinut olla parempaa perehdyttämistä siihen, miten vaikkapa viranomaisia lähestytään. Samalla minulle syntyi kokonaiskäsitys, mitä kaikkea täällä tapahtuu. Siitä on ollut minulle myöhemmin valtavasti hyötyä.
Hänen mukaansa iso kiitos työn palkitsevuudesta kuuluu myös Sataman nykyiselle toimitusjohtajalle Torbjörn Wittingille.
– Meidän keskinäinen yhteistyömme sujuu erinomaisesti. Ellei hän olisi luottanut minuun ja arvostanut työpanostani, en olisi tänä päivänä tässä asemassa.
Vuosituhannen vaihteessa Kalliokoski mietti, että kauppaopiston päälle olisi hyvä saada lisäoppia. Se todennäköisesti palvelisi myös tulevaa urapolkua. Opiskelu avoimessa yliopistossa johtikin hallintotieteiden maisterin tutkintoon.
– Valmistuttuani ajattelin, että nyt olen opiskeluni opiskellut, mutta sitä tunnetta kesti vain yhden päivän. Olin aina halunnut opiskella kauppatieteitä, ja niinpä sitten valmistuin 2019 kauppatieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta. On ollut todella hyvä yhdistelmä, kun sataman liikennemäärien kasvaessa olen saanut lisää vastuuta ja samalla opiskellut asioita, joita olen voinut hyödyntää suoraan omassa työssäni.
Molemmissa maisteritöissään hän perehtyi yhtiöittämiseen sekä siihen, mitä tarkoittaa, kun kuntien toiminnoissa siirrytään yhtiömaailmaan. Kokkolan Satama muuttui 2015 liikelaitoksesta osakeyhtiöksi, minkä lisäksi Kokkolan Satama Oy:llä on Silverstone Bay Logistics Oy-niminen tytäryhtiö, joka tuottaa aluspalveluita sekä nostureiden kuljettamispalveluita.
Satamayhtiössä arkea pyöritetään tiiviillä organisaatiolla ja osaavalla henkilöstöllä. Vuokko Kalliokosken johtamassa tiimissä työskentelee yhteensä viisi henkilöä.
– Harvassa työpaikassa talous- ja hallinto-osaston henkilöstö pääsee tekemään töitä niin monipuolisesti kuin meillä. Myös omalla kohdallani tehtävien monipuolisuus on yksi syy siihen, miksi työni on niin mielenkiintoista. Yksi tärkeä osa-alue liittyy kassavirtaan. Investoinnit ovat isoja, ja tuloja niistä saadaan usein vasta myöhemmin. Investointien lisäksi toimintaa kehitetään koko ajan esimerkiksi digitalisaatiota hyödyntämällä. Kaiken kaikkiaan tässä tehtävässä näkee, että omalla työllä on merkitystä, mutta viime kädessä onnistumme nimenomaan tiiminä.
Työn ulkopuolella Vuokko Kalliokosken aika kuluu maaliskuussa syntyneen lapsenlapsen sekä matkustamisen ja liikunnan parissa. Äänikirjatkin ovat mieluisa vaihtoehto vapaa-aikaan.
– Juoksen ja maastopyöräilen, minkä lisäksi pohjoinen vetää puoleensa. Aiemmin enimmäkseen laskettelin, mutta viime talvena löysin murtomaahiihdon vuosikymmenien jälkeen. Se voi jopa syrjäyttää laskettelun, hän arvelee.