+8 °C

8 m/s (Lounas)

+14 cm

Kokkolan 14 metrin väylä valmistui

Kokkolan 14 metrin valtion väylän ja sataman syventämistyöt valmistuivat

Kokkolan väylällä ja satamassa vuonna 2018 alkaneet ruoppaustyöt ovat valmistuneet. Syväväylä otetaan käyttöön uudella 14 metrin kulkusyvyydellä syyskuun 30. päivänä, kolme kuukautta etuajassa alkuperäiseen aikataulutavoitteeseen nähden. Sataman laajentamistyöt kuten penkereiden rakentaminen sekä muut hankkeen viimeistelytyöt jatkuvat vielä vuoden 2020 loppuun.

Kokkolan meriväylähanke kuuluu Väyläviraston suurimpiin vesiväylähankkeisiin kautta aikojen. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 63 miljoonaa euroa, joista Kokkolan Satama Oy:n osuus on 28 miljoonaa euroa.

”Väylän syventämisellä on suuri merkitys väylän käytettävyyteen ja sataman kautta kulkevan tavaran kuljetustalouteen. Uusi väylä parantaa sekä kotimaan kaivannaisteollisuuden että transitokuljetusten kustannustehokkuutta. Lisäksi alusliikenteen ympäristövaikutukset pienenevät, kun alusten kuljetuskapasiteetti kasvaa ja ympäristökuormitus kuljetettua lastiyksikköä kohden pienenee”, sanoo Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman.

Kokkolan Satama Oy:n toimitusjohtaja Torbjörn Witting korostaa investoinnin kohdistuneen jo olemassa olevaan tarpeeseen. Lisämetrin tarve on kova, itse asiassa asiakkaat ovat viime aikoina jatkuvasti kyselleet 14 metrin väylänruoppauksen valmistumista.

”Kokkolan sataman kehittämisessä myös edellinen väyläsyvennys 1990-luvun lopulla oli merkittävä, sillä se mahdollisti suurten alusten bulkkiliikenteen kasvun nykyisiin mittoihin. Olen todella iloinen niistä uusista mahdollisuuksista, joita 14-metrinen syväväylä tarjoaa kansainvälisille asiakkaillemme”, Witting toteaa.

14 metrin nimellissyvyyden saavuttaminen tarkoitti käytännössä väylän ulko-osan ruoppaamista haraussyvyyksiin 16,2 metriin ja sisäosan 15,7 metriin. 

Ympäristöasiat keskiössä

Hanke on merkittävimpiä kiertotaloushankkeita Suomessa. Hankkeen aikana väylältä ja satama-altaasta poistettiin yhteensä 2,4 miljoonaa kuutiota maamassoja ja louhetta, jotka hyödynnettiin uusien satamakenttien rakentamisessa ja Pommisaaren täytöissä. Merenpohjaa satamassa ja väylällä puhdistettiin, eli merkittävä määrä pilaantuneita massoja poistettiin ja toimitettiin niille varattuihin läjitysaltaisiin pois meriympäristöstä.

Ruoppaustyöt toteutettiin mahdollisimman tehokkaasti ja lyhytaikaisesti, ja kaikki ruoppausmassat on hyödynnetty satama- ja muissa rakenteissa. Näillä toimenpiteillä vähennettiin osaltaan myös työnaikaista meriveden samentumista. Samentumista seurattiin niin automaattisilla samentumamittareilla kuin päivittäisillä näkösyvyysmittauksillakin sekä vesinäyttein.

Töiden vaikutusta meriluontoon tarkkailtiin ympäristö- ja vesiluvan mukaisella ympäristötarkkailuohjelmalla ennen töiden käynnistymistä sekä työn aikana. Tarkkailu jatkuu nyt myös töiden valmistumisen jälkeen. Ruoppausten kalastolle aiheuttamia väliaikaisia vaikutuksia on kompensoitu maksamalla kalatalousmaksuja. Lisäksi ammattikalastajille on korvattu työnaikaisia haittoja. 

Tunnelmat suuren projektin päätteeksi

Kokkolan meriväylähanke on vahvistanut vesirakentamisen osaamista myös valtakunnallisella tasolla. Hankkeessa on kehitetty uusia toimintatapoja, joita tullaan varmasti hyödyntämään Väyläviraston tulevissa vesiväylähankkeissa.

Oman haasteensa ruoppaustöille aiheuttivat hankealueelle menneinä vuosikymmeninä upotetut sotilasräjähteet ja ammustarvikkeet. Ennen hankkeen rakentamistöiden aloittamista ja puolustusvoimien toteuttamasta raivausoperaatiosta huolimatta, räjähteitä löytyi myös töiden aikana. Työt sujuivat kuitenkin turvallisesti, eivätkä räjähteet viivästyttäneet hankkeen valmistumista.

”Kokkolan hanke on niin budjettinsa kuin haastavuutensa vuoksi Väyläviraston ja sen edeltäjävirastojen toteuttamista vesiväylähankkeista merkittävimpiä. Näin isoon ja monipuoliseen hankkeeseen pääsee todennäköisesti mukaan vain kerran uran aikana”, toteaa hankkeen projektipäällikkö Seppo Paukkeri Väylävirastosta.

Lisätiedot

Väyläviraston projektipäällikkö Seppo Paukkeri, p. 029 534 3361, etunimi.sukunimi@vayla.fi 

Kokkolan Sataman Oy:n toimitusjohtaja Torbjörn Witting, p. 040 511 9595, etunimi.sukunimi@portofkokkola.fi 

Hankkeen www-sivut: https://vayla.fi/kokkolan_satama

Facebook: https://www.facebook.com/Kokkolanvayla/

Arbetet med att fördjupa statens farled i Karleby blir färdigt

Muddringsarbetena som påbörjades vid Karleby farled och hamn år 2018 är färdiga och djupfarleden med ett seglationsdjup på 14 meter tas i bruk den 30 september, dvs. tre månader före den ursprungliga tidtabellen. Utbyggnaden av hamnen såsom byggandet av bankar och andra slutarbeten fortsätter ännu till utgången av år 2020.

Farledsprojektet i Karleby hör till Trafikledsverkets största farledsprojekt genom tiderna. Projektet totala kostnader uppskattas till 63 miljoner euro varav Karleby hamn Ab:s andel uppgår till 28 miljoner euro.

”Fördjupningen av farleden har en stor betydelse för farledens användbarhet och för ekonomin gällande godstransporten som sker via hamnen. Den nya farleden förbättrar den nationell utvinningsindustrins och transitotransportens kostnadseffektivitet. Dessutom minskar fartygstrafiken miljöpåverkan då fartygens transportkapacitet ökar och miljöbelastningen per lastenhet minskar”, säger Trafikledsverkets generaldirektör Kari Wihlman.

Verkställande direktören för Karleby hamn Torbjörn Witting betonar att investeringen gäller ett redan befintligt behov. Behovet av fler metrar är stort, i själva verket har kunderna på sistone fortgående frågat när muddringen och farleden med ett seglationsdjup på 14 meter blir färdig.

Vad gäller utvecklingen av Karleby hamn hade den föregående fördjupningen av farleden i slutet av 1900-talet stor betydelse då den möjliggjorde bulktransporter med stora fartyg av dagens mått. Jag är verkligen glad för dessa nya möjligheter som djupfarleden på 14 meter ger våra internationella kunder”, konstaterar Wittting.

Att nå ett nominellt djup på 14 meter betydde i praktiken muddring av farledens yttre del till ett djup på 16,2 meter och inre del till ett djup på 15,7 meter. 

Miljöfrågorna är centrala

Projektet är ett av de mest betydelsefulla projekt inom cirkulär ekonomi i Finland. Under projektets gång avlägsnades från farleden och hamnbassängen total 2,4 miljoner kubikmeter muddringsmassor som användes för att bygga nya hamnfält och för att fylla Bombö. Havsbottnen i hamnen och i farleden putsades, dvs. avsevärda mängder av förorenade massor avlägsnades från havsmiljön och trans-porterades till deponeringsbassänger som reserverats för detta ändamål.

Muddringsarbetena utfördes så effektivt och kortvarigt som möjligt och alla muddringsmassor har använts i hamnbygge och andra konstruktioner. Genom dessa åtgärder var även havsvatten under arbetets gång mindre grumligt. Grumligheten följdes upp med automatiska grumlighetsmätare och dagliga mätningar av vattnets siktdjup och vattenprover.

Arbetets konsekvenser för havmiljön kontrollerades genom ett miljökontrollprogram i enlighet med miljö- och vattentillståndet innan arbetet inleddes och under arbetets gång. Kontrollen fortsätter även nu fram till att arbetet är slutfört. Muddringens tillfälliga påverkan på fiskbeståndet har kompenserats med fiskehushållningsavgifter. Därutöver har fiskare ersatts för olägenheter under arbetsskedet.

Känslan när ett stort projekt ros i hamn

Farledsprojektet i Karleby har även stärkt vattenbyggnad på nationell nivå. Projektet har utvecklat nya tillvägagångssätt som säkert kommer att utnyttjas i kommande farledsprojekt på Trafikledsverket.

Militära sprängämnen och ammunition som dumpats på projektområdet under gångna decennier utgjorde i sig en utmaning för muddringarbetet. Trots röjningsoperationen som utfördes av försvarsmakten innan projektets byggarbeten inleddes, hittades sprängämnen även under arbetets gång. Arbetena fortskred dock tryggt och sprängämnena fördröjde inte projektet.

”Karlebyprojektet är till sin budget och utmaning ett av de mest betydelsefulla farledsprojekt som Trafikledsverket och dess föregångare genomfört. Sannolikt får man bara en gång under arbetskarriären delta i ett så här stort och mångsidigt projekt”, konstaterar Seppo Paukkeri, projektledare på Trafikledsverket.