3 m/s (Kaakko)
Digitaalisuus tehostaa ja sujuvoittaa toimintoja monilla tavoin Kokkolan satamassa. Pitkä digiloikka otettiin siinä vaiheessa, kun Kokkolan Satama päätti investoida langattomaan LTE-verkkoon, joka mahdollistaa isojen datamäärien siirtämisen luotettavasti ja turvallisesti.
Digitaalisuuden hyödyntäminen on ollut Kokkolan satamassa arkipäivää jo pitkän tovin. Kokkolan Satama Oy:n kehityspäällikkö Jyrki Roukala seisoo Syväsataman tuntumassa tablettiaan selaten. Hän on hakenut näytölle reaaliaikaiseen tarkasteluun yhden syvälaiturissa Panamax-alusta lastaavan satamanosturin tiedot. Näkymä kertoo muun muassa sen, että nosturin kauha on parhaillaan auki valmiina kahmaisemaan kitaansa seuraavan annoksen. Sen lisäksi Roukala näkee näytöltä paljon muutakin lastaukseen liittyvää informaatiota, kuten lastitilanteen laivan ruumissa, tuulen voimakkuuden sekä satamanosturin konehuoneen lämpötilan.
Jos satamanosturiin tulee vika, siitä välittyy saman tien tieto etäyhteyden päähän tekniselle henkilökunnalle.
– He pystyvät paikantamaan vian nopeasti etänä sen sijaan, että he ensin ajaisivat autolla 5 kilometriä satamalaiturille, ja nousisivat sitten 25 metriä korkeaan nosturiin selvittääkseen ohjaamossa, mikä aiheutti hälytyksen. Koska vikatilanne voidaan nyt arvioida etänä, paikalle pystytään lähettämään heti ne henkilöt, joilla on vian korjaamiseen vaadittava osaaminen. Joskus ongelma pystytään ratkaisemaan etänä puhelinneuvontana, Roukala kertoo käytännön esimerkin digitalisaation hyödyistä.
Samaan järjestelmään on kytketty monia muitakin kohteita, kuten junavaunujen kaatolaite, sinkkirikasteen purkamisessa käytettävä uusi suppilovaunu, sähkökeskus ja sähkömittareita sekä kaivoja ja pumppuja. Yhteisenä nimittäjänä on esineiden internet eli Internet of Things (IoT), jolla parannetaan turvallisuutta, tehokkuutta ja toimitusvarmuutta Kokkolan satamassa.
Tietomäärä, joka satamassa syntyy ja jota alueella käsitellään, on valtava. Jyrki Roukala laskee, että Kokkolan Satamalla on käytössään noin 20 erilaista tietojärjestelmää.
– Kun tietoa kerätään, siirretään yhteen paikkaan ja lajitellaan, syntyy tietoisuutta. Sen pohjalta luodaan reaaliaikainen tilannekuva, jota analysoimalla ja esimerkiksi vertaamalla historiaan voidaan ennustaa tulevaa. Siitä tässä koko kokonaisuudessa on kyse, Roukala pelkistää.
Olennaista on myös tiedonsiirron kapasiteetti. Vuonna 2015 Roukalan johdolla ryhdyttiinkin selvittämään ratkaisua, joka parhaiten palvelisi tiedonsiirron ja digitaalisen toiminnanohjauksen tarpeita.
– Pohdimme aika pitkään WLAN-teknologiaa kunnes totesimme, ettei se toimi tässä ympäristössä. Samoihin aikoihin rakennettiin valokuituyhteydet jokaisen kolmen satamanosan välille, ja uudeksi tiedonsiirron vaihtoehdoksi nousi LTE-verkko. Alun empimisen jälkeen päädyimmekin siihen, että laajalle, yli 500 hehtaarin suuruiselle satama-alueelle, rakennetaan yksityinen LTE-verkko, Roukala sanoo.
Luotettavaksi ja kapasiteetiltaan riittäväksi osoittautunut LTE-verkko on hänen mukaansa se kivijalka, jonka päälle digitaalisia ratkaisuja voidaan jatkossa kehittää.
– Verkko perustuu seitsemään tukiasemaan, joista jokainen on liitetty kuituverkkoon, jota pitkin tiedot välittyvät satamakonttorille. Koska kyse on meidän omasta privaatista LTE-verkosta, emme ole riippuvaisia kaupallisista mobiiliverkoista. Se tarkoittaa ennen kaikkea luotettavuutta ja turvallisuutta, koska hallitsemme itse verkon kapasiteettia samoin kuin SIM-kortteja. Verkko on turvallisuuskriittinen. Vaikka sähköt ja internet olisivat alhaalla, tämä verkko toimii vielä kauan sen jälkeen. Lisäksi meillä on mahdollisuus kaupallistaa verkkoa tarjoamalla siitä viipaleita alueen muille toimijoille.
LTE-verkko skaalautuu, ja Roukalan mukaan verkkoa onkin helppo laajentaa kahdella uudella tukiasemalla, jolloin se kattaisi koko suurteollisuusalueen.
Alussa kuvattiin, kuinka LTE-verkko ja tietojärjestelmät mahdollistavat reaaliaikaisen tilannekuvan satamanostureista sekä muista koneista ja laitteista. Sen lisäksi digitalisaatio sujuvoittaa ja tehostaa sataman toimintoja monella muullakin tavalla, puhumattakaan siitä, millaisia uusia mahdollisuuksia ja palveluita digitalisaatio tarjoaa tulevaisuudessa. Centria-ammattikorkeakoulun Biline 2-hankkeessa esimerkiksi on pyritty rakentamaan karttasovellusta, eli digitaalista tilannekuvaa.
– Meidän kameraverkko käsittää lähes 30 kameraa, joista on valtavasti apua ihan päivittäisessä työssä. Olemme keskittäneet kaikki kamerat LTE-verkon ympärille, kun kameraverkko aiemmin perustui useisiin erilaisiin tiedonsiirron ratkaisuihin. Asentajilla on puolestaan käytössään tabletit, joilla he etävalvovat ja etäkäyttävät laitteita. Luonnollisesti hyödynnämme LTE-verkkoa ja tietojärjestelmiä monin eri tavoin myös turvallisuuteen liittyvissä asioissa.
Viimeisimpänä satamassa otettiin käyttöön sovellus, joka digitalisoi laivaliikenteen hallinnan. Markkinoilla on olemassa saman tyyppinen sovellus myös raidepuolelle.
– Nyt käyttöön otettu sovellus tehostaa satamatoimintoja tuomalla reaaliaikaista tietoa materiaalivirroista. Sovellukseen on tulossa vielä paljon uutta, kuten on-line-tilassa oleva digitaalinen laivalista. Se helpottaa merkittävästi eri toimijoiden, kuten satamahallinnon, luotsien, hinaajien ja ahtaajien työskentelyä vähentämällä turhaa odotusta, Jyrki Roukala toteaa ja muistuttaa digitalisaation hyödyistä myös asiakkaille.
– Olemme paalupaikalla, kun puhutaan LTE-verkon tiedonsiirron kapasiteetista. Se on antanut meille mahdollisuuden hyödyntää digitalisaatiota hyvin laajasti sataman toiminnoissa. Sataman asiakkaille tämä tarkoittaa ennen kaikkea entistä parempaa toimintavarmuutta ja tehokkuutta.