+9 °C

3 m/s (Koillinen)

-19 cm

Tavoitteena TEN-T-ydinverkko

Kokkolan kaupungin omistamaa Kokkolan Satamaa esitetään mukaan eurooppalaiseen TEN-T-ydinverkkoon. Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila sanoo, että kuuluminen TEN-T-ydinverkkoon olisi jatkumo Kokkolan Sataman pitkäjänteiselle kehittämiselle.

– Kokkolan Sataman nykyiset liikennemäärät ja volyymit eivät ole sattumaa, vaan kasvu on tulosta kovasta työstä. Parhaimmillaan vuotuinen kokonaisliikenteen määrä on jo ylittänyt 8 miljoonaa tonnia. Myös tulevaisuuden kasvunäkymät ovat erittäin positiiviset, Stina Mattila muistuttaa.

Syksyllä 2020 käyttöön otettu 14 metrin syväväylä on hänen mukaansa tuorein esimerkki siitä, miten Suomen valtio on osaltaan panostanut Kokkolan sataman kehittämiseen, ja miten myös valtio uskoo Kokkolan sataman sekä sitä ympäröivän alueen kasvumahdollisuuksiin.

– Eikä pidä unohtaa, että Kokkola on muutenkin huomattava liikenteellinen solmukohta. Sijaitsemme TEN-T-ydinverkkoon kuuluvan pääradan sekä kattavaan verkkoon lukeutuvan Valtatie 8:n varrella. Lisäksi Kokkola-Pietarsaaren-lentokenttä tarjoaa alueemme vientiteollisuudelle tärkeän yhteyden kansainvälisille markkinoille, Mattila toteaa.

Kokkolan Satama palvelee muun muassa Kokkolan suurteollisuusaluetta, jonka yritysten viennin arvo vuonna 2020 oli yhteensä lähes 1,4 miljardia euroa. Sataman alueellisesta merkityksestä Keski- ja Pohjois-Suomen vientiteollisuudelle kertoo se, että Kokkolassa toimivan suurteollisuuden viennin suuresta määrästä huolimatta kaksi kolmasosaa Kokkolan Sataman liikennemääristä tulee oman lähialueen ulkopuolelta.

– Kokkolan Satama ja Kokkolan suurteollisuusalue ovat lisäksi kansainvälisesti merkittävä testausalusta uusille teknologioille ja vihreälle siirtymälle, jotka ovat suuria kestävän kehityksen tulevaisuuden kysymyksiä. TEN-T-ydinverkon kautta avautuvat uudet rahoituskanavat parantaisivat edelleen Kokkolan Sataman edellytyksiä toimia alueensa kasvun ja kehittämisen mahdollistajana, Stina Mattila jatkaa.

Myös Kokkolan kaupungin kehitysjohtaja Jonne Sandberg painottaa, että nyt on aika ottaa seuraava askel Kokkolan Sataman kehittämisessä.

– Kokkola täyttää jo nykyisellään TEN-T-ydinverkon sataman kriteerit, ja vaadittavaa infrastruktuuria vahvistetaan edelleen. Kokkolan satama palvelee laajasti Pohjois- ja Keski-Suomen vientiteollisuutta, ja suurin osa Suomeen saapuvista isoista Panamax-aluksista käy nimenomaan Kokkolassa. Siksi on luonnollista, että Kokkola kuuluisi TEN-T-ydinverkkoon laajentaen samalla ydinverkon kattamaan satamien osalta myös keskistä ja pohjoista Suomea, Sandberg sanoo.

”Kokkolan satamalla laaja kansallinen vaikutus”

Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen muistuttaa, että satamat muodostavat olennaisen osan kansainvälisissä kuljetusketjuissa, ja ne ovat tärkeitä myös Suomen huoltovarmuudelle. Kokkolan satama on Suomen suurin irtotavaran satama, suurin raideliikenne- ja transitoliikennesatama.

– Kokkolan satama toimii myös tärkeänä Venäjältä suuntautuvan kansainvälisen transitoliikenteen solmukohtana koko Suomen vientiteollisuuden näkökulmasta, ja sillä on siten kansallisesti laaja vaikutus. Kokkolan satama palvelee kansallisesti Keski-Pohjanmaan lisäksi erityisesti Pohjois-Suomen ja Keski-Suomen vientiteollisuutta, Kaiponen toteaa.

Hänen mukaansa Kokkolan sataman merkitys on keskeinen lisäksi maakunnassa käynnistymässä olevien 1,5 miljardin euron suurhankkeiden toteutumisessa.

– Tuulivoimapuistohankkeet Lestijärvellä, Kaustisella ja Halsualla sekä Euroopan mittapuussa keskeinen Keliberin litium-kaivoshanke Kaustisella korostavat Kokkolan sataman merkitystä eurooppalaisena välittäjäsatamana lisäten Kokkolan sataman käyttöastetta entisestään.